Koulu
Valtion koulukodin koulussa oppilasta opetetaan huomioiden oppilaan yksilölliset tuen tarpeet. Opetus järjestetään ryhmämuotoisesti koulun tiloissa sekä osasto-opetuksena erityisen huolenpidon osastoilla pienissä ryhmissä. Oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa (VSOP) ja päättötodistuksen saatuaan oppilaalla on mahdollisuus siirtyä tutkintoon valmentavaan koulutukseen (TUVA). Toisen asteen opintoja järjestetään tarvittaessa yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Oppiminen suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja moniammatillisen työryhmän kanssa.
Koulussa arvostetaan oppimisympäristön turvallisuutta. Turvallisuus taataan kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten toimesta niin fyysisellä, henkisellä kuin pedagogisen turvallisuudentunteen tasolla. Oppilasta tuetaan ottamaan käyttöönsä omia vahvuuksiaan ja voimavaroja. Harjoittelemalla oppilaalle hankalia tilanteita opitaan tunnistamaan keinoja niistä selviämiseksi.
Kouluterveyskyselyn (2019) tuloksen mukaan Valtion koulukotikoulun oppilaat kokevat muihin suomalaisiin yläkoululaisiin verrattuna enemmän osallisuuden tunnetta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan koulunkäyntiinsä. Oppilaat kokevat myös, että he saavat välittävää ja oikeudenmukaista kohtelua.
Valtion koulukodin koulun opetussuunnitelma
Lue koko opetussuunnitelma tästä
Kohtaaminen
Jokainen yksilö on ainutkertainen ja kaikilla ihmisillä on tarve tulla kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Kun oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi, hänellä on helpompi liittyä turvallisesti kouluyhteisöön, löytää omat vahvuutensa ja voimavaransa sekä vahvistua oppijana. Koulun tavoitteena on auttaa oppilasta kiinnittymään osaksi kouluyhteisöä ja edesauttaa opinnoissa etenemistä. Opiskelun aloitus on suunniteltu selkeäksi ja rauhalliseksi. Koulun aikuiset haluavat pysähtyä kuuntelemaan oppilaan tarinan ja ajatukset tulevasta koulunkäynnistä. Koulutuksella on merkittävä syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus ja sen vuoksi koulukotikoulussa panostetaan yksilölliseen tukeen ja opiskelua koskeviin järjestelyihin.
Vahvistuminen
Perusopetuksen tehtävä on kasvattaa ja opettaa. Valtion koulukodin koulussa ajatellaan, jokaisella lapsella on yksilöllisiä vahvuuksia, joiden varaan opiskelua ja elämää voidaan rakentaa. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden käyttäminen auttaa rakentamaan omaa minäkuvaa ja identiteettiä vahvemmaksi. Opetus ja ohjaustyö koulun arjessa keskittyy positiiviseen kasvatukseen ja opetukseen. Keskeistä on kasvun ja kehityksen tukeminen ihmisyyteen ja sivistykseen sekä eettisesti vastuunkykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.
Hyvinvointitaitojen opetteleminen on tärkeää. Koulun kasvatuksen ja opetuksen keskiössä on luonteentaitojen ja sosio-emotionaalisten taitojen harjoittelu sekä niiden opetteleminen kouluaineiden rinnalla. Luonteentaitojen kieli on keskeinen osa oppilaan taitojen vahvistamista sekä niiden näkyväksi tekemistä. Luonteentaidoista mm. uteliaisuus, sinnikkyys ja itsesäätely ovat vahvuuksia, jotka tukevat oppimista. Myönteiset oppimisen kokemukset vahvistavat ja ruokkivat myönteistä kehitystä.
Oppiminen
Valtion koulukotikoulujen perusopetus muodostaa kuntouttavan kokonaisuuden koulukodin hoidon ja kasvatuksen kanssa. Tässä tehtävässään koulut osaltaan vastaavat valtakunnalliseen vaativan erityisen tuen perusopetuksen palvelutarpeeseen. Koulukotikoulun tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä sekä järjestää yksilöllistä ja hyvää perusopetusta kaikkein vaikeimmissakin elämäntilanteissa oleville lapsille ja nuorille. Tavoitteena on myönteisten oppimiskokemusten kautta herättää oppimisen ilo ja motivaatio. Yksilöllinen opiskelun ohjaus ja tuki antavat mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Koulukotikoulujen tehtävänä on mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittaminen ja turvata nuorille mahdollisimman hyvät valmiudet jatko-opinnoissa menestymiseen.
Yhteistyö
Koulukotikoulut toimivat yhteistyöverkostossa, johon oppilaiden huoltajien ja koulukodin kasvatus- ja hoitohenkilöstön lisäksi kuuluvat lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ja muut mahdolliset sidosryhmät. Yhteistyön muodoista ja – rakenteista sovitaan jokaisen nuoren kohdalla erikseen. Yhteydenpitotapoja voivat olla esimerkiksi puhelut, sähköpostiviestit ja osallistuminen yhteisiin palavereihin. Yhteistyötä teemme dialogisuuden periaatteiden hengessä, jolloin kaikkien äänen saamisen kuuluviin on tärkeää.
