Kehittämishankkeet

Valtion koulukotien asiakaspalautemallin kehittäminen

Vuonna 2023 pilotoitiin ja viimeisteltiin Valtion koulukotien henkilöstöstä koostuvan kehittämistiimin ja Pesäpuu ry:n yhteiskehittämisen tuloksena syntynyt asiakaspalautemalli, jossa vahvistetaan entisestään koulukotien osallisuusrakenteita. Asiakas- ja työyhteisöpalautemallissa palautetta pyydetään nuorten ja heidän verkostonsa lisäksi myös henkilöstöltä. Asiakaspalautemalli perustuu Valtion koulukotien strategiseen linjaukseen ja arvoihin.

Nuorille ja henkilöstölle kehitettiin Pulssikyselyt, jotka antavat ajantasaista tietoa sekä nuorten että henkilökunnan hyvinvoinnista, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Nuorille on mahdollisuus antaa palautetta 10 kertaa ja henkilöstöllä kolme kertaa vuodessa. Palaute annetaan nimettömästi. Perheiden ja sosiaalityöntekijöiden palautteet lähetetään ja käsitellään muutaman kerran vuodessa sekä nuorten hoitojakson päätyttyä.

Palaute on vuorovaikutusta ja oppimista sekä korjausliikkeiden tekoa. Sijaishuollossa olevilta nuorilta ja heidän verkostoltaan palautteen kysyminen auttaa suuntaamaan toimintoja heidän tarpeidensa mukaisesti. Nuorten ja henkilöstön Pulssikyselyt antavat ajantasaista tietoa sekä nuorten että henkilökunnan hyvinvoinnista ja kehittämiskohteista. Kerran kuukaudessa toteuttava Pulssikysely opettaa nuoria antamaan palautetta ja kannustaa heitä vaikuttamaan kasvuympäristöönsä. Kyselyn tulokset tarjoavat välineen arkiasioiden pohtimiselle yhdessä nuorten kanssa.

Oma Boxi -työmenetelmän lisäosa NUOREN PÄIHDETYÖKIRJA LASTENSUOJELUUN (2023–24)

Pesäpuu ry ja Valtion koulukotien yhteiskehittämisprosessin tuloksena syntyy vuosina 2023–24 Oma Boxi -työmenetelmään päihdetyön lisäosa, Nuoren päihdetyökirja lastensuojeluun. Valtion koulukodeissa on mallinnettu nuorten kanssa tehtävää päihdetyötä yhteistyössä Hardschoolin kanssa vuosina 2021–2023. Mallinnus toimii päihdetyökirjan perustana.

Nuorten päihdetyökirja syntyi Valtion koulukotien tarpeesta saada sijaishuoltoon parempaa ja monipuolisempaa päihdehoitoa. Nuorten vaikeat oireilut laitoksissa ovat lisääntyneet päihteiden helpon saatavuuden myötä. Päihteiden käyttö on lisääntynyt ja sitä myötä myös nuorten päihdekuolemat. Nuoret itse olivat tuoneet esiin toiveen keskustelusta ja kohtaamisesta rajoitusten sijaan.

Työkirja pohjautuu systeemiseen ajattelutapaan, jossa yhdistyy koko nuoren perhettä huomioiva elämäntarinatyöskentely, kognitiiviset päihdehoidon menetelmät ja uskomustyöskentely. Työkirja on kirjoitettu traumasensitiivisesti: Nuoren kanssa keskustellaan voimavaralähtöisesti ja lempeästi kipeistäkin kokemuksista sekä huomioidaan hänen haavoittavat kokemukset.

Nuoren päihdetyökirja lastensuojeluun julkaistaan alkusyksystä 2024.

Valtion koulukotien päihdehoidon mallintaminen (2021–2023)

Valtion koulukotien päihdehoidon mallinnus alkoi taustaselvityksellä, jossa perehdyttiin nuorten päihdehoidon nykytilaan, tutkimuksiin ja lausuntoihin. Haluttiin selvittää, mitä päihteitä käyttävän nuoren hoidossa on erityistä ja millaisia näyttöön perustuvia menetelmiä on yleisesti käytössä. Taustaselvityksessä painottuivat mm. valtakunnalliset päihdehoidon suuntaviivat ja Palkon huumehoidon suositukset, mutta myös muiden asiantuntijoiden ja järjestöjen laatimat päihde- ja sijaishuoltoon liittyvät oppaat ja selvitykset.
Malli sisältää nuoren kohtaamisen ja päihdehoidon perehdytysmateriaalin sekä henkilöstön kouluttamisen mallin mukaiseen päihdehoitoon.

Taustaselvitys toimi koulukodeista kootun kehittäjäryhmän tukena. Kehittämistyössä kartoitettiin hoidollisuuden vahvistamista, jotta nuorten haasteet, lainsäädännön reunaehdot, koulukotien henkilöstön valmius työskentelyyn ja hyväksi havaittujen menetelmien valikoituminen saatiin yhteisesti kirkastettua. Työskentelyyn kutsuttiin mukaan myös Aseman Lapset ry:n Bunkkeritiimi ja rakennettua mallia peilattiin Helsingin kaupungin lastensuojelun Toivo-tiimin kanssa.

Nuorten ääni kuului vahvasti kehittämistyön kaikissa vaiheissa mm. kokemusasiantuntijan puheenvuoron kuulemisena, laitosvierailujen aikana sekä Aseman Lapset ry:n nuorten kanssa työskentelynä. Kehittämistyötä fasilitoi Hardschool Oy.

Kehittämistyöstä syntyi Valtion koulukotien päihdehoidon malli, jossa varmistetaan nuoren saaman päihdehoidon tasalaatuisuus sijoituspaikasta riippumatta. Malli sisältää koulutuksen lisäksi nuoren kohtaamisen ja päihdehoidon perehdytysmateriaalin sekä henkilöstön kouluttamisen mallin mukaiseen päihdehoitoon.

Arjen osallisuuden työkalut

Valtion koulukotien yhteinen kehittämisprosessi v. 2019-2020 yhteistyössä Pesäpuu ry:n kanssa

Prosessi sisältää neljä kaksipäiväistä työpajapäivää koulukodeissa työskenteleville ohjaajille vuosina 2019-2020.

Kehittämisprosessin vetäjät, Pesäpuu ry

  • Johanna Barkman (kehittämispäällikkö),
  • Johanna Liukkonen (kehittäjäsosiaalityöntekijä)
  • ja Katriina Nokireki (asiantuntija)
  • Lisäksi työpajapäivillä on ollut mukana lastensuojelun kokemusasiantuntijoita.

Kehittämisprosessin tavoitteena on

  • Kehittää nuorten osallisuutta vahvistavia omaohjaajatyövälineitä.
  • Luoda uusia nuorten vaikuttamisen tapoja arjen rakenteisiin ja
  • Vahvistaa työntekijöiden omaa ammatti-identiteettiä.

Prosessin taustalla on kansallinen ohjaus, jonka keskeisenä tavoitteena on nuorten osallisuuden vahvistaminen sijaishuollossa.

Prosessin aikana rakennetaan yhdessä kokonaiskuvaa siitä, mitä nuorille kuuluu ja miten he kokevat olemisensa koulukodissa. Samoin kehitetään omaohjaajan ja nuoren väliseen työskentelyyn arjen työvälineitä, jotka ovat helposti saatavilla ja jokaisen koulukodin käytössä. Koulukodeissa olevat nuoret ovat aktiivisesti mukana kehittämisprosessissa esimerkiksi välitehtävien kautta, joita ohjaajat tekevät nuorten kanssa työpajapäivien välillä.

Välitehtävinä koulukotiohjaajat juttelevat nuorten kanssa monista eri teemoista joko nuorten kanssa yksilöllisesti tai pienryhmissä. Teemat ovat nousseet työpajapäivillä ohjaajien kanssa tuotetusta sisällöstä. Nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan muun muassa omasta arjestaan, kasvatuskäytänteistä, osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksistaan sekä siitä, mitä he toivoisivat heistä huolehtivilta aikuisilta koulukodissa.

Konkreettisena osana kehittämisprosessia tuotetaan yhdessä Arjen osallisuuden boksi (OMA BOXI) nuoren ja omaohjaajan väliseen työskentelyyn. Jokainen nuori saa oman boksin eli laatikon, jonka voi tuunata omannäköisekseen. Laatikko sisältää kortteja erilaisista teemoista, kuten omaohjaajatyöskentely, osallisuus, oikeudet ja velvollisuudet ja päihteet. Korttien kehittelyssä nuoret ovat olleet vahvasti mukana, sillä kortit on kehitetty välitehtävinä toteutuneiden nuorten haastattelujen pohjalta yhteistyössä ohjaajien ja kehittämisprosessin vetäjien kanssa. Nuorilla on ollut mahdollisuus myös osallistua korttien kuvittamiseen. Boksi on tarkoitus ottaa käyttöön jokaisen nuoren kanssa osana omaohjaajatyöskentelyä.

Kehittämisprosessi toimii pilottina, jonka on tarkoitus jatkua tulevina vuosina.

Valtion koulukotikoulussa on käynnistynyt kaksi kehittämishanketta


1) Valtion koulukotikoulun toimintakulttuurin kehittäminen koulukodin arjessa
Kehittämishanke tammikuu 2020 – elokuu 2021, yhteistyössä Konsulttipaja OY:n kanssa. 

Hanke sisältää yhteensä 29 lähityöskentelypäivää.

Hanke pohjautuu systeemiseen työtapaan ja keskittyy Valtion koulukodin johtoryhmän ja koulun johtotiimin yhteisen johtamispuheen äärelle sekä koulukotiyksiköiden johtoryhmien ja kouluhenkilöstön yhteisiin kehittämispäiviin. Hankkeen välitehtävien toteutukseen osallistuu koko koulukodin henkilöstö. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää hoidon, kasvatuksen ja opetuksen ammatillista ajattelua, kieltä ja toimintaa.


2) Koulukotikoulun pedagogiikan kirkastaminen
Kehittämishanke tammikuu 2020 – joulukuu 2021.

Prosessi toteutetaan kahdessa aallossa, joissa molemmissa on kymmenen lähikoulutuspäivää.

Hankkeen tavoitteena on konkretisoida laadukas ja mitattavissa oleva yhtenäinen koulukotikoulun pedagogiikka oppilaan hyvinvoinnin, tasapuolisuuden ja perusopetuksen päättötodistuksen saamisen turvaamiseksi.

Sisällöt: opettajuus muutoksessa, lainsäädäntö arjessa, arviointi, päihteet, resilienssi, myönteisen käyttäytymisen tukeminen. Lisäksi välitehtävien avulla vahvistetaan hyvinvoinnin kokemusta kouluyhteisössä keskittyen mm. teemoihin: myönteiset tunteet, sitoutuminen, vuorovaikutussuhteet, merkityksellisyyden kokemus, aikaansaaminen ja kasvun asenne.

Prosessi tukee koulukodin strategista tavoitetilaa, jossa Valtion koulukotikoululla on valtakunnallinen tehtävä ja rooli vaativan erityisen tuen perusopetuksen palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä.

Valtion koulukotien laadunhallinnan kehittäminen

Valtion koulukotien ajattelu- ja toimintamalli perustuu jatkuvaan parantamiseen. Koulukotien laadunhallintaan liittyvän kehittämisen painopisteenä on yhtenäisen laadunhallinta-/ toimintajärjestelmän toteuttaminen IMS (Integrated Management System) toimintajärjestelmään perustuvalle alustalle. Koulukotien toimintaan rakennettava järjestelmä – Kartta – sisältää laatujohtamisen vuosikellon, yhtenäiset prosessikuvaukset, käsikirjat, dokumentit (mm. päätökset, ohjeet), raportit (aloitteet, palautteet, poikkeamat ja hyvät käytännöt), mittarit (talous, asiakkaat, henkilöstö, prosessit), riskien arvioinnin. Toimintajärjestelmän käyttöön liittyy systemaattinen sisäisten ja ulkoisten auditointien toteuttaminen.

kOppi – Oppilaan kehittymisen kuvantaminen

Valtion koulukotien verkkotyökalu erityispedagogiseen kouluarjen tukeen tuntityön ja -käyttäytymisen ohjaamisessa. Verkkotyökalua kehitettiin vuosien 2017 – 2019 aikana kahdessa peräkkäisessä kehitysprojektissa. Yhteiskehittäjinä olivat Valtion koulukodit, Mindcom Oy ja Variantti Oy.

kOppi-palvelu hyödyntää mm. Primuksen Wilma-tuntimerkintöjen dataa. Työkalu mahdollistaa oppilaskohtainen oppimisen kehittymisen tarkastelun visualisoituja raportteja hyödyntämällä. Yksilöllisten raporttien avulla voidaan tukea mm. oppilaan oppimista, tuntityön sujumista, motivoitumista ja itsearviointia; oppilashuollollista työtä, opetushenkilöstön työnsuunnittelua ja oppilaan kehittymisen kuvaamista kotiin.

kOppi-palvelu käyttää Valtion koulukotien kehittämää Wilma-tuntipäiväkirjan käyttötapaa ja tuntiseuranta-dataa, joka huomioi oppilaan tuntityön ja käyttäytymisen sekä positiiviset että kehitettävät toteumat. Saatavat raportit mahdollistavat myös pitkän aikavälin hitaasti kehittyvän oppimisen seurannan. Perustuu positiivisen pedagogiikan lähestymistapaan, jossa myös negatiivisten toteutumien oppimistavoite ja mahdollinen kehitys laskevaan toteumaan muodostuu positiiviseksi seurantakohteeksi.

kOppi-palvelun esittely tästä

Lisätietoja:

Jani Méling, kehittämispäällikkö, Valtion koulukodit, p. 02 9524 4720, jani.meling@valtionkoulukodit.fi
Taina Piispa, toimitusjohtaja, Variantti Oy, p. 040 751 2658, taina.piispa@variantti.fi
Juha Lång, toimitusjohtaja, Mindcom Oy, p. 0400 671 916, juha@mindcom.fi

Asiakaslähtöinen toiminnan kehitys ja konseptointi –hanke VAIHEEN 1 RAPORTTITIIVISTELMÄ

26.6.2018

Valtion koulukotien kehttämishanke, jonka osa-alueina ovat vaikuttavuus, asiakaskokemus, palvelu- ja prosessikehitys sekä toimintalähtöinen tilakonsepti. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Senaatti-kiinteistöt, Workspace OY, Melkior OY, Delfoi OY ja Kopla Helsinki OY.