Tutkimukset
Myötätuntoterapia ja virtuaalitodellisuus väkivaltaisten nuorten kuntoutuksessa
Marko Manninen (2024)
Valtion koulukodit ovat mukana uudessa suomalaisessa CFT+VR-tutkimushankkeessa, joka yhdistää myötätuntoterapiaa virtuaalitodellisuudessa tapahtuvaan harjoitteluun. Virtuaalitodellisuus perustuu VR-laseihin, joilla kokijalle projisoidaan haluttu ympäristö digitaalisesti. Päätä kääntämällä on mahdollista katsella ympärilleen kuten reaalimaailmassa. Avaintermi on immersio: henkilö kokee olevansa tilanteessa, joka hänelle virtuaalilaseihin syötetään. Hankkeessa on tehty nuorille neljä altistusvideoita yhteistyössä mm. Porttiteatterin kanssa. Hanke laajenee vuoden 2024 aikana yksityisiin koulukoteihin. Koulukotien lisäksi mukana on myös vankiloita, joissa on alle 21-vuotiaita vankeja.
Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa IMAGINE-konsortiota, ja se toteutetaan Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Hankkeessa on terapeuttien lisäksi kaksi senioritutkijaa ja kaksi väitöskirjatutkijaa, ja tulokset raportoidaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.
CFT+VR-hanke on ainutlaatuinen uusi avaus vakavien käytöshäiriön hoidon kehittämisessä sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti.
Lue lisää hankkeesta Haaste-lehden artikkelista:
https://rikoksentorjunta.fi/-/haaste-1-24-virtuaalitodellisuus-vakivaltaisten-nuorten-kuntoutuksessa
Lastensuojelun rajoitustoimenpiteet valtion koulukodeissa
Siiri Utriainen & Pia Eriksson, Pia (2023)
Tutkimuksessa tarkasteltiin lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia valtion koulukodeissa asuviin nuoriin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda yleiskuva ilmiöstä, sekä tuoda esille 14 18-vuotiaiden nuorten kokemuksia. Tutkimuksen aineisto koostui valtion koulukodeissa vähintään vuoden sijoitettuina olleiden nuoren rajoituspäätöksistä (N=1320) sekä nuorten yksilö- ja ryhmähaastatteluista (N=12 + 3).
Tavallisimmat rajoitustoimenpiteet olivat henkilönkatsaus, aineiden ja esineiden haltuunotto sekä liikkumisvapauden rajoitus. Näihin johtaneet tilanteet liittyivät useimmiten päihteidenkäyttöön, luvatta laitoksesta poistumiseen sekä aggressiivisuuteen. Nuorten emotionaalista turvallisuutta heikentävinä tekijöinä tunnistettiin rajoitustoimenpiteiden kokeminen rangaistuksena sekä rajoitusten kielteisiin vaikutuksiin sosiaalisiin suhteisiinsa ja laitosyhteisöön. Rajoitustoimenpiteet rajaavat nuorten toimijuutta ja rajoitustilanteissa nuorten toimintatila on hyvin ahdas. Rajoitustoimenpiteet vahvistavat nuorten fyysistä turvallisuuta. Nuorten pitkäaikaisiin ongelmiin tulisi kuitenkin aktiivisesti hakea ratkaisuja mm. päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden varmistamisella, uusien toimintamallien kehittämisen sekä lainsäädännön keinoin.
Lue koko julkaisu:
LASTENSUOJELUN JA NUORISOPSYKIATRIAN YHTEISTYÖ: koulukodin, nuorisopsykiatrian vastaanoton ja nuorisopsykiatrian osaston työntekijöiden kokemuksia keskinäisestä yhteistyöstä
Mia Melkinen (2023)
Koulukoteihin sijoitetut lapset tarvitsevat lastensuojelun hoidon ja kasvatuksen lisäksi myös muiden palvelujärjestelmien palveluja. Koulukoteihin sijoitetut lapset ovat usein haastavasti psyykkisesti oireilevia, ja monella lapsella on tarve myös nuorisopsykiatrian kontaktille. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö ei ole ongelmatonta. Tiedetään myös, kuinka toimiva lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö on erityisen tärkeää näiden yhteisasiakkuudessa olevien lasten kohdalla. Yamk-opintoihin liittyvässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisena nuorisopsykiatrian ja Sairilan koulukodin työntekijät kokevat keskinäisen yhteistyönsä. Aineistona on Webropol-kysely Sairilan koulukodin, hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian vastaanoton ja nuorisopsykiatrian osaston työntekijöille. Tulokset esitetään käsitteittäin, joita ovat yhteistyön merkittävyys, keskinäinen arvostus, näkemys asiakkaiden tilanteesta, keskinäinen tiedonkulku ja yhteydenpito sekä toimintakäytänteiden tunteminen ja resurssit. Lisäksi esitetään yhteistyön kehittämiseksi esiin nousseita ajatuksia. Työntekijöiden näkökulmasta toimiva yhteistyö nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun välillä on merkittävää yhteisten asiakkaiden auttamiseksi, ja ajatukset yhteistyön kehittämiseksi olivat samansuuntaisia kaikissa yksiköissä. Tulokset luovat hyvät lähtökohdat yhteistyön vahvistamiselle.
Lue koko julkaisu:
Promoting capabilities with a drama workshop among foster care adolescents
Päivi Känkänen, Tarja Pääjoki & Marko Manninen (2021)
Abstract
We assessed the impacts of a drama-based 13-session workshop among adolescents (N = 8) residing in a reform school due to severe conduct problems. The participants were interviewed three times during the process. In addition, they filled in a questionnaire assessing emotion processing. The theoretical background was Capabilities Approach. Our results showed that participation promoted numerous positive outcomes both at the individual and group level: personal growth, new insight, meaningful interaction and increased interpersonal trust. Providing a control-free space is especially important for minors residing in a controlled environment. Drama workshops and capability approaches provide promising tools for child welfare.
Lue koko julkaisu:
Promoting capabilities with a drama workshop among foster care adolescents
Uusi tutkimus koulukotikoulujen oppilas – ja henkilöstöprofiilista
Koulukotikoulujen oppilas –ja henkilöstöprofiilista valtakunnallisessa vaativan erityisen tuen verkostossa on tehty tutkimus yhteistyössä Lapin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tutkijoina olivat dosentti Tanja Äärelä Lapin yliopistosta (Lay) ja dosentti Jyrki Huusko Itä-Suomen yliopistosta (UEF). Valtion koulukodin koulu on jatkossakin mukana vuosittain tehtävässä vuosikartoituksessa.
Lue koko julkaisu:
INSPIRES -tutkimus
Koulukodeissa toteutetaan 2019-2020 aikana INSPIRES -tutkimus (Investigating Services Provided In Reform Exclusionary Schools), jonka tarkoituksena on kyselyiden ja haastattelujen avulla selvittää koulukotien kouluissa ja mielenterveystyössä käytettäviä menetelmiä. Päätutkija on prof. Joseph Gagnon Helsingin yliopistolta (HY). Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Valtion koulukotien, HY:n ja THL:n kanssa.
Koulukodin jälkeen (KKJ) –tutkimuskokonaisuus
THL:lla toteutetaan Koulukodin jälkeen (KKJ) –tutkimuskokonaisuutta, jota johtaa erikoistutkija Marko Manninen.
KKJ jakautuu kolmeen osa-alueeseen:
- Osio 1: selvittää rekisteritietojen perusteella koulukotiin sijoitettujen nuorten aikuisiän tilannetta.
- Osio 2: pyrkii löytämään nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä suojaavia tekijöitä aikuisuudessa hyvin pärjäävien, aiemmin koulukodissa asuneiden henkilöiden haastattelututkimuksen avulla.
- Osio 3: kehittää tutkimustiedon perusteella uusia, nykyisiä paremmin toimivia interventiomalleja. Ensimmäinen (osioon 3) liittyvä tutkimus, Kansallisteatterin kanssa yhteistyössä toteutettava Rikos ja Rangaistus -teatterityöpajaprojekti, käynnistyi tammikuussa 2018. Hankkeen tutkijoina ovat erikoistutkija Marko Manninen sekä erikoistutkija Päivi Känkänen THL:lta.
Päivi Känkänen & Marko Manninen (2020). A sense of Freedom in a restricted environment
KKJ -tutkimuskokonaisuuden tuloksia raportoidaan kansanvälisissä, vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa. Aineistosta tehdään myös useita opinnäytetöitä, muun muassa syksyllä 2017 käynnistynyt erityispedagogiikan väitöskirjatyö. Heli Talaslammen ensimmäinen väitöskirja-artikkeli käsittelee koulukodissa sijoitettuina olleiden jatkokouluttautumista.
Talaslampi, Heli 2019
The factors that contribute educational outcomes of adolescents placed in care due to severe behavioral problems
Tutkimuksen tuloksista valmistuneet kv-julkaisut:
Severe conduct problems in adolescence and risk of schizophrenia in early adulthood (2018)
Adult criminality among former residential school adolescents (2017)
Fact for Minors EU-hanke
Tutkimushanke toteutettiin vuosina 2016 – 2018 viiden maan yhteisenä tutkimus- ja kehittämishankkeena. Hankkeen keskiössä olivat lastensuojelulaitoksiin sijoitetut nuoret, jotka ovat samanaikaisesti sekä lastensuojelu- että mielenterveyspalvelujen piirissä, tai niiden tarpeessa. Eri Euroopan maiden lastensuojelu- ja rikosoikeudelliset järjestelmät ovat erilaisia, kuten myös palvelu- ja laitosrakenteet. Mielenterveyspalvelujen saatavuuden on todettu olevan haasteellista useissa maissa, eivätkä laitoksiin sijoitettujen nuorten oikeudet heille kuuluviin palveluihin aina toteudu. Hankkeessa identifioitiin hyviä käytäntöjä ja jaettiin tietoa niistä Euroopan laajuisesti nuorten kanssa toimivien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja nuorten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Suomen osatutkimus kohdistui koulukoteihin. Tutkimukseen osallistuivat Sairilan koulukoti ja Lausteen perhekuntoutuskeskus.
Hankkeen toteuttajana Suomessa toimi Nuorisotutkimusverkosto ja yhteistyökumppanina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hanketta koordinoi CNCA ‐ Coordinamento Nazionale Comunità di Accoglienza Italiasta. Rahoitus: EU/JUST2015 action grants.
Tutkijat: Nuorisotutkimusverkoston toteuttamaa Suomen osahanketta johti tutkimuspäällikkö, FT Kaisa Vehkalahti ja tutkijana toimivat VTT Elina Pekkarinen ja VTM Noora Hästbacka.
Fact for Minors: Suomen osahanketta koskeva raportti
Fact for Minors: Handbook for Practitioners
Pekkarinen, Elina (2018) Lapsen syyntakeettomuus oikeusvaltioiden haasteena. Haaste 2:2018.
Pekkarinen, Elina (2017) Lapset, nuoret ja rangaistukset. Haaste 3:2017.
Koulukoti muutoksessa -tutkimus
Koulukoti muutoksessa -tutkimuksessa, haastateltiin seitsemän suomalaisen koulukodin, Valtion koulukotien Sairilan, Lagmansgårdenin, Sippolan, Vuorelan ja Limingan koulutuskeskuksen sekä Perhekuntoutuskeskus Lausteen ja Koulukoti Pohjolakodin johtajia ja henkilöstöä. Aiheesta julkaistiin seuraavat teokset:
Koulukodeista aikuistuneiden nuorten haastattelututkimus
Koulukodeista aikuistuneiden nuorten haastattelututkimus, josta on julkaistu seuraavat artikkelit:
Pekkarinen, Elina (2017) Positions of young people in child welfare – ”TMSA” in research practice. In Monica Kjørstad & May-Britt Solem (eds.) Critical Realism for Professions. Oxford: Routledge, 118–144.
Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa vaativassa erityisopetuksessa. Itsesäätelytaitojen kehittäminen ja tulevaisuusorientaation vahvistaminen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan keinoin.
Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia
Känkänen, Päivi (2013)
Väitöskirja:
Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia
Koulukotiin sijoitettujen nuorten psykiatrinen oirekuva ja ennuste
Manninen, Marko (2013)
Väitöskirja:
Koulukotiin sijoitettujen nuorten psykiatrinen oirekuva ja ennuste
Koulukotisijoitus – nuoren toinen mahdollisuus? Mielenterveyden häiriöiden, oppimisvaikeuksien ja perheongelmien kirjo kehittämishaasteena
Lehto-Salo, Pirkko (2011)
Mielenterveyden häiriöiden, oppimisvaikeuksien ja perheongelmien kirjo kehittämishaasteena.
Väitöskirja:
Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu. Viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä.
Pekkarinen, Elina (2010)
Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Nuorisotutkimusverkosto.
Väitöskirja:
Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu. Viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä.
Tutkimusraportti ”Kokemuksista voimaa” –hanke
Virpi Ropponen, 2017
Lue Tutkimusraportti ”Kokemuksista voimaa” –hanke tästä
