Luottamus yhteiseksi pääomaksi – moniammatillinen yhteistyö sijaishuollossa olevien lasten turvaksi

Valtion koulukodit - Mun mentori -hanke

Marraskuussa Turvalliset kadut -kokonaisuuteen kuuluva Valtion koulukotien Mun Mentori -hanke kokosi kahteen työpajapäivään yli 50 lastensuojelun ammattilaista sekä järjestö- ja kokemustoimijaa pohtimaan, miten voimme yhdessä huolehtia paremmin vaativasti oireilevista, sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista ja nuorista. Työpajapäivät nostivat esiin sen, mikä lastensuojelun arjessa on kriittistä: luottamus, yhteinen vastuu ja turvalliset siirtymät. Seuraavassa koontia päivien sisällöstä ja keskusteluista.

 

Miksi rajat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä?

Järjestelmä tuottaa liian monelle lapselle liian monta sijaishuoltopaikan vaihdosta. Jokainen siirtymä on lapselle mittava muutos – samalla kriisi ja riski. Väkivallan uhka, hatkat ja luottamuksen menettäminen liittyvät usein juuri kuormittaviin ja epäonnistuneisiin nivelvaiheisiin.

Sijaishuollon rakenteiden tulisi tukea pysyviä suhteita, mutta tämänhetkinen todellisuus on toisenlainen. Työpajoissa nousi esiin muun muassa seuraavia kipukohtia:

  • Yllättävät sijoituspaikan vaihdokset
  • Työntekijämuutokset
  • Tiedonkulun katkokset
  • Puutteelliset siirtymävaiheen prosessit
  • Erilaiset toimintakulttuurit
  • Vaitiolovelvollisuuden ja salassapidon rajat sekä niiden tulkinnat

Luottamuksen rakentaminen

Lastensuojelu kaipaa yhteisen luottamuksen vahvistamista – lasten, huoltajien, sijaishuoltopaikkojen, hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä. Luottamusta tulisi kerryttää yhteisenä pääomana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi:

  • Kuullaan lasta ja reagoidaan hänen huomioihinsa.
  • Puhutaan ammattilaisina hyvää toisistamme lapsille ja läheisille.
  • Välitetään lapselta saamamme luottamus eteenpäin: autetaan seuraavaa aikuista auttamaan.
  • Muistetaan, että muutokset koskevat myös lapsen läheisiä. Pidetään heidät mukana.

Nivelvaiheiden turvaaminen – konkreettisia ratkaisuja

Työpajojen keskusteluista nousi esiin vahvoja käytännön keinoja:

  • Saattaen vaihto ja juurruttava siltatyöskentely: Vanha ja uusi työntekijä rinnakkain siirtymävaiheessa. Vanhan työntekijän vahva tuki siihen saakka, kunnes uusi suhde vakiintuu.
  • Merkityksellisten ihmissuhteiden jatkuminen: Tärkeää aikuissuhdetta ylläpidetään lapsen mukana huolimatta lapsen tilanteiden muutoksista.
  • Ennakointi ja osallisuus: Lapsi ja perhe mukaan suunnitteluun aina niin hyvin ja aikaisin kuin vain on mahdollista.
  • Tietojen siirto oikein: Ei niin, että kaikki työ alkaa alusta, mutta lapsi saa tilaisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä.

Moniammatillisuus käytännössä

Lastensuojelu, koulu, nuorisotyö, terveydenhuolto, mielenterveys-, päihdepalvelut, ja kokemusasiantuntijat – kaikkien todellisuutta on yhdistettävä. Tämä ei ole vain tiedonvaihtoa, vaan yhteisen toimintakulttuurin rakentamista, jossa luottamus ja arvostus toisen työtä kohtaan ovat perusta.

Mitä seuraavaksi?

Mun Mentori -hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä työtä ja rinnalla kulkevien turvallisten aikuisten läsnäoloa entisestään. Tavoitteena on myös luoda tutkimusperusteinen mentoritoiminnan malli koulukotien arkeen ja sijaishuollon hyödyksi.


Yhteinen viesti työpajoista oli kirkas:

”Olemme kaikki samalla puolella. Tehdään yhdessä työtä ja annetaan vähän enemmän kuin on pakko – se on ennen kaikkea yhteisten lapsiemme parhaaksi.”

Valtion koulukodit - Ville Kämäräinen

Ville Kämäräinen
projektipäällikkö
Valtion koulukodit
Puhelin: 029 524 4087
etunimi.sukunimi
@valtionkoulukodit.fi

Thl - Päivi Korhonen

Päivi Korhonen
erityisasiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Puhelin: 050 428 0607
etunimi.sukunimi@thl.fi