Tutkimus ja kehittäminen
Valtion koulukoteihin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta kytkeytyy vahvasti strategiaan ja perustehtävien tukemiseen sekä toimintaympäristön ja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistyö ohjaa ja todentaa toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Tutkimuksen avulla testataan ja arvioidaan olemassa olevia käytäntöjä sekä kehitetään uusia, laadukkaita koulukotipalveluita. Valtion koulukodit tarjoavat säännöllisinä tutkimustiedon tuottajina uutta tietoa myös alan muille toimijoille.
Tutkimusluvat
Oheisesta linkistä löydät ohjeistuksen tutkimuslupakäytännöistä, joka koskee myös Valtion koulukoteja. Ohje koskee asiakkaita koskevaa tiedonkeruuta turvakodeissa, rikos- ja riita-asioiden sovittelussa ja valtion koulukodeissa.
Lisätietona:
Valtion koulukotien osalta asiakasasiakirjoja/ asiakasrekistereitä koskevat hakemukset käsittelee Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen FinData.
Valtion koulukotien kouluja sekä rikos- ja riita-asioita koskevien asiakasasiakirjojen käsittelyä tutkimuksessa on tarkasteltava erikseen.
Tutkimukset
Myötätuntoterapia ja virtuaalitodellisuus väkivaltaisten nuorten kuntoutuksessa
Marko Manninen (2024)
Valtion koulukodit ovat mukana uudessa suomalaisessa CFT+VR-tutkimushankkeessa, joka yhdistää myötätuntoterapiaa virtuaalitodellisuudessa tapahtuvaan harjoitteluun. Virtuaalitodellisuus perustuu VR-laseihin, joilla kokijalle projisoidaan haluttu ympäristö digitaalisesti. Päätä kääntämällä on mahdollista katsella ympärilleen kuten reaalimaailmassa. Avaintermi on immersio: henkilö kokee olevansa tilanteessa, joka hänelle virtuaalilaseihin syötetään. Hankkeessa on tehty nuorille neljä altistusvideoita yhteistyössä mm. Porttiteatterin kanssa. Hanke laajenee vuoden 2024 aikana yksityisiin koulukoteihin. Koulukotien lisäksi mukana on myös vankiloita, joissa on alle 21-vuotiaita vankeja.
Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa IMAGINE-konsortiota, ja se toteutetaan Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Hankkeessa on terapeuttien lisäksi kaksi senioritutkijaa ja kaksi väitöskirjatutkijaa, ja tulokset raportoidaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa.
CFT+VR-hanke on ainutlaatuinen uusi avaus vakavien käytöshäiriön hoidon kehittämisessä sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti.
Lue lisää hankkeesta Haaste-lehden artikkelista:
https://rikoksentorjunta.fi/-/haaste-1-24-virtuaalitodellisuus-vakivaltaisten-nuorten-kuntoutuksessa
Lastensuojelun rajoitustoimenpiteet valtion koulukodeissa
Siiri Utriainen & Pia Eriksson, Pia (2023)
Tutkimuksessa tarkasteltiin lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia valtion koulukodeissa asuviin nuoriin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda yleiskuva ilmiöstä, sekä tuoda esille 14 18-vuotiaiden nuorten kokemuksia. Tutkimuksen aineisto koostui valtion koulukodeissa vähintään vuoden sijoitettuina olleiden nuoren rajoituspäätöksistä (N=1320) sekä nuorten yksilö- ja ryhmähaastatteluista (N=12 + 3).
Tavallisimmat rajoitustoimenpiteet olivat henkilönkatsaus, aineiden ja esineiden haltuunotto sekä liikkumisvapauden rajoitus. Näihin johtaneet tilanteet liittyivät useimmiten päihteidenkäyttöön, luvatta laitoksesta poistumiseen sekä aggressiivisuuteen. Nuorten emotionaalista turvallisuutta heikentävinä tekijöinä tunnistettiin rajoitustoimenpiteiden kokeminen rangaistuksena sekä rajoitusten kielteisiin vaikutuksiin sosiaalisiin suhteisiinsa ja laitosyhteisöön. Rajoitustoimenpiteet rajaavat nuorten toimijuutta ja rajoitustilanteissa nuorten toimintatila on hyvin ahdas. Rajoitustoimenpiteet vahvistavat nuorten fyysistä turvallisuuta. Nuorten pitkäaikaisiin ongelmiin tulisi kuitenkin aktiivisesti hakea ratkaisuja mm. päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden varmistamisella, uusien toimintamallien kehittämisen sekä lainsäädännön keinoin.
Lue koko julkaisu:
LASTENSUOJELUN JA NUORISOPSYKIATRIAN YHTEISTYÖ: koulukodin, nuorisopsykiatrian vastaanoton ja nuorisopsykiatrian osaston työntekijöiden kokemuksia keskinäisestä yhteistyöstä
Mia Melkinen (2023)
Koulukoteihin sijoitetut lapset tarvitsevat lastensuojelun hoidon ja kasvatuksen lisäksi myös muiden palvelujärjestelmien palveluja. Koulukoteihin sijoitetut lapset ovat usein haastavasti psyykkisesti oireilevia, ja monella lapsella on tarve myös nuorisopsykiatrian kontaktille. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö ei ole ongelmatonta. Tiedetään myös, kuinka toimiva lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö on erityisen tärkeää näiden yhteisasiakkuudessa olevien lasten kohdalla. Yamk-opintoihin liittyvässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisena nuorisopsykiatrian ja Sairilan koulukodin työntekijät kokevat keskinäisen yhteistyönsä. Aineistona on Webropol-kysely Sairilan koulukodin, hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian vastaanoton ja nuorisopsykiatrian osaston työntekijöille. Tulokset esitetään käsitteittäin, joita ovat yhteistyön merkittävyys, keskinäinen arvostus, näkemys asiakkaiden tilanteesta, keskinäinen tiedonkulku ja yhteydenpito sekä toimintakäytänteiden tunteminen ja resurssit. Lisäksi esitetään yhteistyön kehittämiseksi esiin nousseita ajatuksia. Työntekijöiden näkökulmasta toimiva yhteistyö nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun välillä on merkittävää yhteisten asiakkaiden auttamiseksi, ja ajatukset yhteistyön kehittämiseksi olivat samansuuntaisia kaikissa yksiköissä. Tulokset luovat hyvät lähtökohdat yhteistyön vahvistamiselle.
Lue koko julkaisu:
Promoting capabilities with a drama workshop among foster care adolescents
Päivi Känkänen, Tarja Pääjoki & Marko Manninen (2021)
Abstract
We assessed the impacts of a drama-based 13-session workshop among adolescents (N = 8) residing in a reform school due to severe conduct problems. The participants were interviewed three times during the process. In addition, they filled in a questionnaire assessing emotion processing. The theoretical background was Capabilities Approach. Our results showed that participation promoted numerous positive outcomes both at the individual and group level: personal growth, new insight, meaningful interaction and increased interpersonal trust. Providing a control-free space is especially important for minors residing in a controlled environment. Drama workshops and capability approaches provide promising tools for child welfare.
Lue koko julkaisu:
Promoting capabilities with a drama workshop among foster care adolescents
Uusi tutkimus koulukotikoulujen oppilas – ja henkilöstöprofiilista
Koulukotikoulujen oppilas –ja henkilöstöprofiilista valtakunnallisessa vaativan erityisen tuen verkostossa on tehty tutkimus yhteistyössä Lapin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tutkijoina olivat dosentti Tanja Äärelä Lapin yliopistosta (Lay) ja dosentti Jyrki Huusko Itä-Suomen yliopistosta (UEF). Valtion koulukodin koulu on jatkossakin mukana vuosittain tehtävässä vuosikartoituksessa.
Lue koko julkaisu:
INSPIRES -tutkimus
Koulukodeissa toteutetaan 2019-2020 aikana INSPIRES -tutkimus (Investigating Services Provided In Reform Exclusionary Schools), jonka tarkoituksena on kyselyiden ja haastattelujen avulla selvittää koulukotien kouluissa ja mielenterveystyössä käytettäviä menetelmiä. Päätutkija on prof. Joseph Gagnon Helsingin yliopistolta (HY). Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Valtion koulukotien, HY:n ja THL:n kanssa.
Koulukodin jälkeen (KKJ) –tutkimuskokonaisuus
THL:lla toteutetaan Koulukodin jälkeen (KKJ) –tutkimuskokonaisuutta, jota johtaa erikoistutkija Marko Manninen.
KKJ jakautuu kolmeen osa-alueeseen:
- Osio 1: selvittää rekisteritietojen perusteella koulukotiin sijoitettujen nuorten aikuisiän tilannetta.
- Osio 2: pyrkii löytämään nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä suojaavia tekijöitä aikuisuudessa hyvin pärjäävien, aiemmin koulukodissa asuneiden henkilöiden haastattelututkimuksen avulla.
- Osio 3: kehittää tutkimustiedon perusteella uusia, nykyisiä paremmin toimivia interventiomalleja. Ensimmäinen (osioon 3) liittyvä tutkimus, Kansallisteatterin kanssa yhteistyössä toteutettava Rikos ja Rangaistus -teatterityöpajaprojekti, käynnistyi tammikuussa 2018. Hankkeen tutkijoina ovat erikoistutkija Marko Manninen sekä erikoistutkija Päivi Känkänen THL:lta.
Päivi Känkänen & Marko Manninen (2020). A sense of Freedom in a restricted environment
KKJ -tutkimuskokonaisuuden tuloksia raportoidaan kansanvälisissä, vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa. Aineistosta tehdään myös useita opinnäytetöitä, muun muassa syksyllä 2017 käynnistynyt erityispedagogiikan väitöskirjatyö. Heli Talaslammen ensimmäinen väitöskirja-artikkeli käsittelee koulukodissa sijoitettuina olleiden jatkokouluttautumista.
Talaslampi, Heli 2019
The factors that contribute educational outcomes of adolescents placed in care due to severe behavioral problems
Tutkimuksen tuloksista valmistuneet kv-julkaisut:
Severe conduct problems in adolescence and risk of schizophrenia in early adulthood (2018)
Adult criminality among former residential school adolescents (2017)
Fact for Minors EU-hanke
Tutkimushanke toteutettiin vuosina 2016 – 2018 viiden maan yhteisenä tutkimus- ja kehittämishankkeena. Hankkeen keskiössä olivat lastensuojelulaitoksiin sijoitetut nuoret, jotka ovat samanaikaisesti sekä lastensuojelu- että mielenterveyspalvelujen piirissä, tai niiden tarpeessa. Eri Euroopan maiden lastensuojelu- ja rikosoikeudelliset järjestelmät ovat erilaisia, kuten myös palvelu- ja laitosrakenteet. Mielenterveyspalvelujen saatavuuden on todettu olevan haasteellista useissa maissa, eivätkä laitoksiin sijoitettujen nuorten oikeudet heille kuuluviin palveluihin aina toteudu. Hankkeessa identifioitiin hyviä käytäntöjä ja jaettiin tietoa niistä Euroopan laajuisesti nuorten kanssa toimivien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja nuorten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Suomen osatutkimus kohdistui koulukoteihin. Tutkimukseen osallistuivat Sairilan koulukoti ja Lausteen perhekuntoutuskeskus.
Hankkeen toteuttajana Suomessa toimi Nuorisotutkimusverkosto ja yhteistyökumppanina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hanketta koordinoi CNCA ‐ Coordinamento Nazionale Comunità di Accoglienza Italiasta. Rahoitus: EU/JUST2015 action grants.
Tutkijat: Nuorisotutkimusverkoston toteuttamaa Suomen osahanketta johti tutkimuspäällikkö, FT Kaisa Vehkalahti ja tutkijana toimivat VTT Elina Pekkarinen ja VTM Noora Hästbacka.
Fact for Minors: Suomen osahanketta koskeva raportti
Fact for Minors: Handbook for Practitioners
Pekkarinen, Elina (2018) Lapsen syyntakeettomuus oikeusvaltioiden haasteena. Haaste 2:2018.
Pekkarinen, Elina (2017) Lapset, nuoret ja rangaistukset. Haaste 3:2017.
Koulukoti muutoksessa -tutkimus
Koulukoti muutoksessa -tutkimuksessa, haastateltiin seitsemän suomalaisen koulukodin, Valtion koulukotien Sairilan, Lagmansgårdenin, Sippolan, Vuorelan ja Limingan koulutuskeskuksen sekä Perhekuntoutuskeskus Lausteen ja Koulukoti Pohjolakodin johtajia ja henkilöstöä. Aiheesta julkaistiin seuraavat teokset:
Koulukodeista aikuistuneiden nuorten haastattelututkimus
Koulukodeista aikuistuneiden nuorten haastattelututkimus, josta on julkaistu seuraavat artikkelit:
Pekkarinen, Elina (2017) Positions of young people in child welfare – ”TMSA” in research practice. In Monica Kjørstad & May-Britt Solem (eds.) Critical Realism for Professions. Oxford: Routledge, 118–144.
Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa vaativassa erityisopetuksessa. Itsesäätelytaitojen kehittäminen ja tulevaisuusorientaation vahvistaminen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan keinoin.
Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia
Känkänen, Päivi (2013)
Väitöskirja:
Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia
Koulukotiin sijoitettujen nuorten psykiatrinen oirekuva ja ennuste
Manninen, Marko (2013)
Väitöskirja:
Koulukotiin sijoitettujen nuorten psykiatrinen oirekuva ja ennuste
Koulukotisijoitus – nuoren toinen mahdollisuus? Mielenterveyden häiriöiden, oppimisvaikeuksien ja perheongelmien kirjo kehittämishaasteena
Lehto-Salo, Pirkko (2011)
Mielenterveyden häiriöiden, oppimisvaikeuksien ja perheongelmien kirjo kehittämishaasteena.
Väitöskirja:
Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu. Viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä.
Pekkarinen, Elina (2010)
Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Nuorisotutkimusverkosto.
Väitöskirja:
Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu. Viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä.
Tutkimusraportti ”Kokemuksista voimaa” –hanke
Virpi Ropponen, 2017
Lue Tutkimusraportti ”Kokemuksista voimaa” –hanke tästä
Kehittämishankkeet
Valtion koulukotien asiakaspalautemallin kehittäminen
Vuonna 2023 pilotoitiin ja viimeisteltiin Valtion koulukotien henkilöstöstä koostuvan kehittämistiimin ja Pesäpuu ry:n yhteiskehittämisen tuloksena syntynyt asiakaspalautemalli, jossa vahvistetaan entisestään koulukotien osallisuusrakenteita. Asiakas- ja työyhteisöpalautemallissa palautetta pyydetään nuorten ja heidän verkostonsa lisäksi myös henkilöstöltä. Asiakaspalautemalli perustuu Valtion koulukotien strategiseen linjaukseen ja arvoihin.
Nuorille ja henkilöstölle kehitettiin Pulssikyselyt, jotka antavat ajantasaista tietoa sekä nuorten että henkilökunnan hyvinvoinnista, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Nuorille on mahdollisuus antaa palautetta 10 kertaa ja henkilöstöllä kolme kertaa vuodessa. Palaute annetaan nimettömästi. Perheiden ja sosiaalityöntekijöiden palautteet lähetetään ja käsitellään muutaman kerran vuodessa sekä nuorten hoitojakson päätyttyä.
Palaute on vuorovaikutusta ja oppimista sekä korjausliikkeiden tekoa. Sijaishuollossa olevilta nuorilta ja heidän verkostoltaan palautteen kysyminen auttaa suuntaamaan toimintoja heidän tarpeidensa mukaisesti. Nuorten ja henkilöstön Pulssikyselyt antavat ajantasaista tietoa sekä nuorten että henkilökunnan hyvinvoinnista ja kehittämiskohteista. Kerran kuukaudessa toteuttava Pulssikysely opettaa nuoria antamaan palautetta ja kannustaa heitä vaikuttamaan kasvuympäristöönsä. Kyselyn tulokset tarjoavat välineen arkiasioiden pohtimiselle yhdessä nuorten kanssa.
Oma Boxi -työmenetelmän lisäosa NUOREN PÄIHDETYÖKIRJA LASTENSUOJELUUN (2023–24)
Pesäpuu ry ja Valtion koulukotien yhteiskehittämisprosessin tuloksena syntyy vuosina 2023–24 Oma Boxi -työmenetelmään päihdetyön lisäosa, Nuoren päihdetyökirja lastensuojeluun. Valtion koulukodeissa on mallinnettu nuorten kanssa tehtävää päihdetyötä yhteistyössä Hardschoolin kanssa vuosina 2021–2023. Mallinnus toimii päihdetyökirjan perustana.
Nuorten päihdetyökirja syntyi Valtion koulukotien tarpeesta saada sijaishuoltoon parempaa ja monipuolisempaa päihdehoitoa. Nuorten vaikeat oireilut laitoksissa ovat lisääntyneet päihteiden helpon saatavuuden myötä. Päihteiden käyttö on lisääntynyt ja sitä myötä myös nuorten päihdekuolemat. Nuoret itse olivat tuoneet esiin toiveen keskustelusta ja kohtaamisesta rajoitusten sijaan.
Työkirja pohjautuu systeemiseen ajattelutapaan, jossa yhdistyy koko nuoren perhettä huomioiva elämäntarinatyöskentely, kognitiiviset päihdehoidon menetelmät ja uskomustyöskentely. Työkirja on kirjoitettu traumasensitiivisesti: Nuoren kanssa keskustellaan voimavaralähtöisesti ja lempeästi kipeistäkin kokemuksista sekä huomioidaan hänen haavoittavat kokemukset.
Nuoren päihdetyökirja lastensuojeluun julkaistaan alkusyksystä 2024.
Valtion koulukotien päihdehoidon mallintaminen (2021–2023)
Valtion koulukotien päihdehoidon mallinnus alkoi taustaselvityksellä, jossa perehdyttiin nuorten päihdehoidon nykytilaan, tutkimuksiin ja lausuntoihin. Haluttiin selvittää, mitä päihteitä käyttävän nuoren hoidossa on erityistä ja millaisia näyttöön perustuvia menetelmiä on yleisesti käytössä. Taustaselvityksessä painottuivat mm. valtakunnalliset päihdehoidon suuntaviivat ja Palkon huumehoidon suositukset, mutta myös muiden asiantuntijoiden ja järjestöjen laatimat päihde- ja sijaishuoltoon liittyvät oppaat ja selvitykset.
Malli sisältää nuoren kohtaamisen ja päihdehoidon perehdytysmateriaalin sekä henkilöstön kouluttamisen mallin mukaiseen päihdehoitoon.
Taustaselvitys toimi koulukodeista kootun kehittäjäryhmän tukena. Kehittämistyössä kartoitettiin hoidollisuuden vahvistamista, jotta nuorten haasteet, lainsäädännön reunaehdot, koulukotien henkilöstön valmius työskentelyyn ja hyväksi havaittujen menetelmien valikoituminen saatiin yhteisesti kirkastettua. Työskentelyyn kutsuttiin mukaan myös Aseman Lapset ry:n Bunkkeritiimi ja rakennettua mallia peilattiin Helsingin kaupungin lastensuojelun Toivo-tiimin kanssa.
Nuorten ääni kuului vahvasti kehittämistyön kaikissa vaiheissa mm. kokemusasiantuntijan puheenvuoron kuulemisena, laitosvierailujen aikana sekä Aseman Lapset ry:n nuorten kanssa työskentelynä. Kehittämistyötä fasilitoi Hardschool Oy.
Kehittämistyöstä syntyi Valtion koulukotien päihdehoidon malli, jossa varmistetaan nuoren saaman päihdehoidon tasalaatuisuus sijoituspaikasta riippumatta. Malli sisältää koulutuksen lisäksi nuoren kohtaamisen ja päihdehoidon perehdytysmateriaalin sekä henkilöstön kouluttamisen mallin mukaiseen päihdehoitoon.
Arjen osallisuuden työkalut
Valtion koulukotien yhteinen kehittämisprosessi v. 2019-2020 yhteistyössä Pesäpuu ry:n kanssa
Prosessi sisältää neljä kaksipäiväistä työpajapäivää koulukodeissa työskenteleville ohjaajille vuosina 2019-2020.
Kehittämisprosessin vetäjät, Pesäpuu ry
- Johanna Barkman (kehittämispäällikkö),
- Johanna Liukkonen (kehittäjäsosiaalityöntekijä)
- ja Katriina Nokireki (asiantuntija)
- Lisäksi työpajapäivillä on ollut mukana lastensuojelun kokemusasiantuntijoita.
Kehittämisprosessin tavoitteena on
- Kehittää nuorten osallisuutta vahvistavia omaohjaajatyövälineitä.
- Luoda uusia nuorten vaikuttamisen tapoja arjen rakenteisiin ja
- Vahvistaa työntekijöiden omaa ammatti-identiteettiä.
Prosessin taustalla on kansallinen ohjaus, jonka keskeisenä tavoitteena on nuorten osallisuuden vahvistaminen sijaishuollossa.
Prosessin aikana rakennetaan yhdessä kokonaiskuvaa siitä, mitä nuorille kuuluu ja miten he kokevat olemisensa koulukodissa. Samoin kehitetään omaohjaajan ja nuoren väliseen työskentelyyn arjen työvälineitä, jotka ovat helposti saatavilla ja jokaisen koulukodin käytössä. Koulukodeissa olevat nuoret ovat aktiivisesti mukana kehittämisprosessissa esimerkiksi välitehtävien kautta, joita ohjaajat tekevät nuorten kanssa työpajapäivien välillä.
Välitehtävinä koulukotiohjaajat juttelevat nuorten kanssa monista eri teemoista joko nuorten kanssa yksilöllisesti tai pienryhmissä. Teemat ovat nousseet työpajapäivillä ohjaajien kanssa tuotetusta sisällöstä. Nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan muun muassa omasta arjestaan, kasvatuskäytänteistä, osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksistaan sekä siitä, mitä he toivoisivat heistä huolehtivilta aikuisilta koulukodissa.
Konkreettisena osana kehittämisprosessia tuotetaan yhdessä Arjen osallisuuden boksi (OMA BOXI) nuoren ja omaohjaajan väliseen työskentelyyn. Jokainen nuori saa oman boksin eli laatikon, jonka voi tuunata omannäköisekseen. Laatikko sisältää kortteja erilaisista teemoista, kuten omaohjaajatyöskentely, osallisuus, oikeudet ja velvollisuudet ja päihteet. Korttien kehittelyssä nuoret ovat olleet vahvasti mukana, sillä kortit on kehitetty välitehtävinä toteutuneiden nuorten haastattelujen pohjalta yhteistyössä ohjaajien ja kehittämisprosessin vetäjien kanssa. Nuorilla on ollut mahdollisuus myös osallistua korttien kuvittamiseen. Boksi on tarkoitus ottaa käyttöön jokaisen nuoren kanssa osana omaohjaajatyöskentelyä.
Kehittämisprosessi toimii pilottina, jonka on tarkoitus jatkua tulevina vuosina.
Valtion koulukotikoulussa on käynnistynyt kaksi kehittämishanketta
1) Valtion koulukotikoulun toimintakulttuurin kehittäminen koulukodin arjessa
Kehittämishanke tammikuu 2020 – elokuu 2021, yhteistyössä Konsulttipaja OY:n kanssa.
Hanke sisältää yhteensä 29 lähityöskentelypäivää.
Hanke pohjautuu systeemiseen työtapaan ja keskittyy Valtion koulukodin johtoryhmän ja koulun johtotiimin yhteisen johtamispuheen äärelle sekä koulukotiyksiköiden johtoryhmien ja kouluhenkilöstön yhteisiin kehittämispäiviin. Hankkeen välitehtävien toteutukseen osallistuu koko koulukodin henkilöstö. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää hoidon, kasvatuksen ja opetuksen ammatillista ajattelua, kieltä ja toimintaa.
2) Koulukotikoulun pedagogiikan kirkastaminen
Kehittämishanke tammikuu 2020 – joulukuu 2021.
Prosessi toteutetaan kahdessa aallossa, joissa molemmissa on kymmenen lähikoulutuspäivää.
Hankkeen tavoitteena on konkretisoida laadukas ja mitattavissa oleva yhtenäinen koulukotikoulun pedagogiikka oppilaan hyvinvoinnin, tasapuolisuuden ja perusopetuksen päättötodistuksen saamisen turvaamiseksi.
Sisällöt: opettajuus muutoksessa, lainsäädäntö arjessa, arviointi, päihteet, resilienssi, myönteisen käyttäytymisen tukeminen. Lisäksi välitehtävien avulla vahvistetaan hyvinvoinnin kokemusta kouluyhteisössä keskittyen mm. teemoihin: myönteiset tunteet, sitoutuminen, vuorovaikutussuhteet, merkityksellisyyden kokemus, aikaansaaminen ja kasvun asenne.
Prosessi tukee koulukodin strategista tavoitetilaa, jossa Valtion koulukotikoululla on valtakunnallinen tehtävä ja rooli vaativan erityisen tuen perusopetuksen palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä.
Valtion koulukotien laadunhallinnan kehittäminen
Valtion koulukotien ajattelu- ja toimintamalli perustuu jatkuvaan parantamiseen. Koulukotien laadunhallintaan liittyvän kehittämisen painopisteenä on yhtenäisen laadunhallinta-/ toimintajärjestelmän toteuttaminen IMS (Integrated Management System) toimintajärjestelmään perustuvalle alustalle. Koulukotien toimintaan rakennettava järjestelmä – Kartta – sisältää laatujohtamisen vuosikellon, yhtenäiset prosessikuvaukset, käsikirjat, dokumentit (mm. päätökset, ohjeet), raportit (aloitteet, palautteet, poikkeamat ja hyvät käytännöt), mittarit (talous, asiakkaat, henkilöstö, prosessit), riskien arvioinnin. Toimintajärjestelmän käyttöön liittyy systemaattinen sisäisten ja ulkoisten auditointien toteuttaminen.
kOppi – Oppilaan kehittymisen kuvantaminen
Valtion koulukotien verkkotyökalu erityispedagogiseen kouluarjen tukeen tuntityön ja -käyttäytymisen ohjaamisessa. Verkkotyökalua kehitettiin vuosien 2017 – 2019 aikana kahdessa peräkkäisessä kehitysprojektissa. Yhteiskehittäjinä olivat Valtion koulukodit, Mindcom Oy ja Variantti Oy.
kOppi-palvelu hyödyntää mm. Primuksen Wilma-tuntimerkintöjen dataa. Työkalu mahdollistaa oppilaskohtainen oppimisen kehittymisen tarkastelun visualisoituja raportteja hyödyntämällä. Yksilöllisten raporttien avulla voidaan tukea mm. oppilaan oppimista, tuntityön sujumista, motivoitumista ja itsearviointia; oppilashuollollista työtä, opetushenkilöstön työnsuunnittelua ja oppilaan kehittymisen kuvaamista kotiin.
kOppi-palvelu käyttää Valtion koulukotien kehittämää Wilma-tuntipäiväkirjan käyttötapaa ja tuntiseuranta-dataa, joka huomioi oppilaan tuntityön ja käyttäytymisen sekä positiiviset että kehitettävät toteumat. Saatavat raportit mahdollistavat myös pitkän aikavälin hitaasti kehittyvän oppimisen seurannan. Perustuu positiivisen pedagogiikan lähestymistapaan, jossa myös negatiivisten toteutumien oppimistavoite ja mahdollinen kehitys laskevaan toteumaan muodostuu positiiviseksi seurantakohteeksi.
kOppi-palvelun esittely tästä
Lisätietoja:
Jani Méling, kehittämispäällikkö, Valtion koulukodit, p. 02 9524 4720, jani.meling@valtionkoulukodit.fi
Taina Piispa, toimitusjohtaja, Variantti Oy, p. 040 751 2658, taina.piispa@variantti.fi
Juha Lång, toimitusjohtaja, Mindcom Oy, p. 0400 671 916, juha@mindcom.fi
Asiakaslähtöinen toiminnan kehitys ja konseptointi –hanke VAIHEEN 1 RAPORTTITIIVISTELMÄ
26.6.2018
Valtion koulukotien kehttämishanke, jonka osa-alueina ovat vaikuttavuus, asiakaskokemus, palvelu- ja prosessikehitys sekä toimintalähtöinen tilakonsepti. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Senaatti-kiinteistöt, Workspace OY, Melkior OY, Delfoi OY ja Kopla Helsinki OY.
